primebanneri_879x338

HUOMIO!

Vuoden 2007 alussa Suomi aloitti pienpalvelualojen arvonlisäverokokeilun, jonka piiriin valittiin mm. pyöräkorjaamojen ja suutareiden ohella myös parturi- ja kampaamoalan yritykset. Kokeilun myötä alan palveluista (parturi- ja kampaamopalvelut) valtiolle tilitettävä arvonlisävero laski 22 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Kokeilun kestoksi määrättiin kolmivuotiskausi, jonka aikana alemman arvonlisäverokannan oli tarkoitus parantaa alan työllisyyttä.

Mitä sitten tapahtui?
Eduskuntavaalien läheneminen siirsi vuoden 2010 lopussa lopullisen päätöksen alv-kokeilun jatkosta vuodella eteenpäin, sillä lähestyvien vaalien alla ei ikävästä asiasta (kokeilun mahdollinen päättäminen) haluttu keskustella. Vaalien mentyä valtiontalouden tasapainottamisen paineet pyyhkivät pöydän kokeilun tuloksilla – kun kaikkien arvonlisäverokantojen korottaminen prosenttiyksiköllä tai parilla oli muodostunut kynnyskysymykseksi hallitusneuvotteluissa, ei pienpalvelualojen kannattavuudella ja työpaikoilla enää ollut merkitystä – kaikki hallituspuolueet siunasivat vuonna 2007 aloitetun alv-kokeilun päättymisen vuoden 2011 lopussa.

Mitä siitä seuraa?
Kampaamoiden arjessa kokeilun päättyminen tarkoittaa hintojen nousua. Arvonlisävero on kulutusvero, joka lisätään jokaisen palveluhinnan päälle – kun vuonna 2011 palveluhintaan on lisätty 9% arvonlisävero, on lisättävän veron määrä vuoden 2012 alusta lähtien 23%. Tämä merkitsee parturi- ja kampaamohintoihin noin 13% korotusta – se mikä nyt maksaa pyöreän satasen, maksaa jatkossa 112,80 euroa. Senttiäkään tästä korotuksesta ei jää kampaajalle tai liikkeeseen, veron osuus myynnistä tilitetään valtiolle aina kunkin täyden kalenterikuukauden jälkeen.

Miksi korotus täytyy viedä hintoihin?
Nouseviin kustannuksiin perustuva palveluhintojen korottaminen vaikuttaisi myös palkkoihin korottavasti, mutta arvonlisäveron korotus ei palkan määrää lisää. Sen sijaan, jos korkeampi arvonlisävero jätettäisiin osittainkin viemättä lopulliseen hintaan, olisi sen tuloksena palkkojen alentaminen.

Nousevatko hinnat kaikissa kampaamoissa?
Hiusalalla jokainen yritys voi hinnoitella palvelunsa itse – jokaisella yrityksellä on myös mahdollisuus päättää itsenäisesti siitä, viekö veronkorotuksen suoraan hintoihinsa vai ei. Historiallisen suuren veronkorotuksen tullessa monella yrittäjällä on ymmärrettävä pelko siitä, että lähes 13% korotus hintoihin voi vaikuttaa asiakkaan ostopäätökseen. Yksinyrittäjälle tai pienelle liikkeelle kiusaus lähteä hintakilpailuun jättämällä osa korotuksesta omaksi tappioksi on epäilemättä suuri – tällaista mahdollisuutta työllistävällä yrityksellä ei kuitenkaan ole. Kenelle tahansa kampaajalle omasta tulotasosta tinkiminen jatkuvasti nousevien toiminta- ja elinkustannusten aikana on suuri riski. Raamisopimuksella varmistettiin juuri yli neljän prosentin palkankorotukset 94% palkansaajista seuraavan parin vuoden aikana – voiko yrittäjäkampaajalla olla varaa ottaa samansuuruinen tai jopa suurempi alennus omiin tuloihinsa?
Oma tarinansa on se, millä tavoin veronkorotus vaikuttaa hiusalalla tehtävään pimeään työhön. Pienpalvelualoilla kassan ohi työskenteleminen on ollut osa toimintakulttuuria aina, hiusalalla sitä on toteutettu sekä kotiparturoinnin että kuitittoman kaupan muodossa. Alv-kokeilu teki harmaasta parturoinnista selvästi kannattamattomampaa, mutta korkeamman alv:n myötä houkutus luultavasti kasvaa tähänkin yrittämiseen.

Comments are closed.